Vice-place? What?

This is one of those days when I just can't understand how close this time was... I´m on the Vice-place to get accepted to study medicine. Almost in but still so far away! No one who applies there cancels the application... I mean come on... I got the Vice-place at the year when I decided NOT to study for this entrance exam because my Bachelor's degree is almost finished. Is this some kind of a bad joke? Am I having a nightmare? Someone could wake me up. Why did I made that decision last autumn "not to study this time, because it's not worth it if it's not done hard enough".

Niitä päiviä kun en voi ymmärtää sitä kuinka pienen hiuksenhennon langan varassa oma tulevaisuus roikkuu. Pisteenlaskuissa tapahtui pieni moka ja nyt en voi käsittää että olen VARASIJALLA. Siis melkein sisällä, mutta silti niin kaukana! Ei lääketieteellisiin hakeneet peru paikkojaan! Varasijalla... Vieläpä vuonna, jona jätin kaikki kirjat surutta komeroon ja keskityin kandin tutkinnon suorittamiseen. Onko tämmöinen mahdollista? Näenkö jotain huonoa painajaista? Toivottavasti heräisin siitä pian. Tänään mietin pitkään sitä päätöstäni, jonka tein syksyllä; tänä keväänä teen biolääketieteen kandin loppuun enkä lue "turhaan". Enhän kuitenkaan pääse vain niin pienellä panostuksella, mitä olisin voinut tuolle pääsykoepäivälle suoda. 

Well I guess I was wrong. This Vice-place girl is talking to you with a bitter, confused but still happy voice. Happy because I noticed that it doesn't take much to get in if it's this easy to be in a Vice-place. How can this even be possible? It shouldn't be. Well I think it can. Especially when my own studies are so much more advanced than the ones in high school. But I still have something great for you to say. I'm starting my Sports Medicine studies (I have done a nice bunch of them already) too this autumn along with my Masters degree studies in biomedicine (trnaslational medicine). So this girl is not going to be just a specialist in Translational medicine and a medical researcher but also an expert in Sports medicine and Nutrition studies. And yes... I will be a doc some day. I know it :) I can't describe this feeling to you- bitter but happy at the same time. The next fall is going to be mine, I know it (this one could be also if someone decides to cancel...!) :)

No kuulkaas, täällä huudellaan varasijalta- katkerana, hämmentyneenä ja iloisena. Iloisena siitä, että lukemattakin pääsee varasijalle? Miten tämä on mahdollista, eihän sen pitäisi olla? Voi se, varsinkin kun omat alaan liittyvät opinnot on niin paljon laajempia ja syvempiä kuin lukion, mutta silti. Noh, on mulla toinenkin hieno uutinen. Liikuntälääketieteen opinnot alkaa tässä myös (iso osa kursseista tosin niistäkin jo plakkarissa) ensi syksynä, samalla kuin aloitan biolääketieteen maisterin opinnot. Tästä tytöstä tulee ainakin Translationallisen lääketieteen asiantuntija ja lääketieteen tutkija, näköjään myös liikuntalääketieteen ja ravitsemustieteiden osaaja ja helkkari, kyllä musta tulee vielä se lekurikin! Se on nyt kyllä varma! En osaa kuvailla tätä oloa, epäuskoisen katkera ja iloinen samaan aikaan! Ensi kevät on mun kevät- toivottavasti (joku voi myös olla ihana ja tulla toisiin aatoksiin ja perua paikkansa... sekin kävisi mulle!).

This has been a different blog entry... I know. I have been awake for 18 long hours now (eight of them I have spent at work) so what could you expect... and I slept for three hours last night... :) I'm having two night shifts in a row now... my first ones ever. I wonder what it will be O.o? wuuuuhuuu...

Tämä oli tälläinen postaus... ei päätä eikä häntää. Mitäpä yli 18h (joista kahdeksan meni duunissa) valvomiselta voi edes odottaa. Edellisenä yönäkin tuli unta palloon se ruhtinaalliset 3 tuntia... :) Seuraavaksi olisi kaksi yövuoroa putkeen... elämäni ensimmäiset yövuorot. Mitähän siitä tulee O.o? wuuuuhuuu...

- Herminica